Tietoa yhdistyksestä
Ylä-Kainuun senioriopettajat ry on perustettu toukokuussa 2009. Yhdistyksessä on n. 60 jäsentä Hyrynsalmelta, Puolangalta ja Suomussalmelta.
Yhdistyksen säännöt
Yhdistyksen säännöt avautuvat tästä.
Toimintaa
Yhdistyksen hallitus kokoontuu 6-7 kertaa vuodessa. Vuosikokous pidetään kevättalvella.
Yhdistys lähettää edustajan OSJ:n vuosikokoukseen ja koulutuspäiville.
Toimintasuunnitelmaan sisältyy teatteri-, konsertti- ja virkistystoimintaa. Toukokuussa osallistutaan OSJ:n Kainuun yhdistysten kevättapaamiseen. Vuonna 2016 kevättapaaminen järjestettiin Hyrynsalmella. Mukana oli Koillismaan senioriopettajien yhdistys. Syyskesällä järjestetään kotiseutupäivä, jolloin tutustutaan oman alueen historiaan ja kulttuuriin. Vuotuinen pikkujoulu vuorottelee alueen eri pitäjissä.
Kuvia yhdistyksen toiminnasta
Kainuun ja Koillismaan yhdistysten kevättapaaminen Hyrynsalmella toukokuussa 2016
Kainuun yhdistysten jo perinteeksi muodostunut toukokuinen tapaamispäivä lähti uudelle kierrokselle, Ylä-Kainuu - Kajaanin seutu - Kuhmo - Sotkamo. Ensimmäinen kokeilumielinen tapaaminen järjestettiin pessimistien pitäjässä Puolangalla ja tietenkin pessimismin hengessä; pessimisti ei pettyisi, jos ketään kutsu ei koskisi. Toisin kävi, noin 70 henkeä oli koolla ja kierrosta päätettiin jatkaa. Nyt Ylä-Kainuussa oli Hyrynsalmi sopivasti vuorossa, sillä tänä vuonna vietettiin Jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlaa Hyrynsalmella. Hallan Ukko Hyrynsalmella oli jääkärietapin järjestäjä ja vahva Suomen itsenäisyyden ajaja, joten päivän teema noudatteli historian tapahtumia. Kainuun yhdistysten tapaamiseen saatiin 30-henkinen Koillismaan senioreiden ryhmä. Toivotaan, että yhteistyö ylittää maakuntarajat jatkossakin. Kuusamon yhdistyksen toimittaja Pauli Jaakkola kirjoitti viime Senioriopettaja-lehdessä tapahtumasta.
Yhdistyksen hallituksen jäseniä päivän materiaalien niputustalkoissa.
Ylä-Kainuun senioriopettajien kukkatervehdys Heikkisten sukuhaudalla.
Joulu on joka vuosi, on tiernojen aika.
Pikkujoulussa Ylä-Kainuun varttuneet Tiernapojat vahvistettuna taivaallisella sotajoukolla. Kuvassa vasemmalta Eila J-K., Raili S., Pirjo M., Eeva K., Knihti Martti T., Murjaanien kuningas Tauno M. ja kuningas Herodes Simo V.
Puolangan kotiseuturetkeltä 2015 teemana Raudan tie
Isa Aspin patsaalla
Isa Asp (4.2.1853-12.11.1872) oli ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija. Hän oli opiskelemassa opettajaksi Jyväskylän seminaarissa, mutta sairastui kesken opintojen ja kuoli hyvin nuorena. Isa on haudattu Jyväskylän Taulumäen hautausmaalle. Hänen kotiseutujaan olivat Suomussalmi ja Puolanka. Hänen isänsä Jaakko Asp toimi kirjanpitäjänä Kurimon ruukilla. Tunnetuin Isan runoista on Aallon kehtolaulu.
Raudan tien alkulähteillä Kurimon ruukilla, Utajärven Särkijärven Kurimon koskella ja ruukin maisemissa.
Kotiseuturetkiltä Suomussalmella 2013 ja 2016
HOSSAN kansallispuisto avataan vuonna 2017. Yhdistys teki kotiseuturetken Hossaan syyskesällä 2013. Menneiden vuosituhanten viesti nykyihmiselle on piirretty Värikallioon, johon tutustumaan pääsee kesäisin kelluvalta siltarakenteelta käsin.
Hiljainen kansa 5-tien varrella
HILJAINEN KANSA vaihtaa vaatteet syksyisin ja keväisin. Vanha kainuulainen sanonta pätee:" Kun on kerran kirkolla käynyt, joutaa vaate jokapäiväiseksi." Kuvassa Tauno ja "tyttökaveri"
"Kumman kaa?"
RAATTEEN tiellä 2016
Kotiseuturetki syyskesällä suuntautui Raatteen Porttiin talvisotanäyttelyyn ja lounaan jälkeen jatkettiin taistelujen tietä rajavyöhykepuomille saakka.
Mitä naiset aprikoivat, mutta Seppo viisaasti sivussa.
